Царцааны нүүдэл аймшигтай

Tsartsaa... ene shavj ontsgoi hunuultei ajee. Harin hund hereg bolohoor ashig tusaar baga gene. Tsartsaa bidnii uvug deedsiin doroitol buuraltand hvrtel nuluulj baisan geh barimt tvvhiin huudasnaa vldsen baina. Hvnnv nar hyataduudad udaa daraa tsohigdoj, bas hoorondoo hagaran daisagnaltsaj baisan manai toolliin 40ood onii ued tednii nutagt uguiruulsen gan gachig tohioj, deer ni tenger haranhuilsan tsartsaanii nvvdel numrun buujee. Ene gamshgaas zugtsan ter nuudelchid odoogiin manai nutgaas zailan odson gedeg. Ter ayul 2 myangan jiliin daraa davtagdah magadlaltai baigaa buguud ue ue zunii ulirald huduu oron nutag baitugai niislel hotod ch gesen tsartsaanii uer buusaar baina.
Dalavchit ene shavj hvn turulhtund tahal adil ayul tarisaar irsen baina. Zarimaas ni durdaya. Manai toolliin 25 ond tsartsaa hoit Afrikiin gazar rengeriig bvrhej hamar hatgah uvs nogoogui bolsnoos 800 myangan hvn ulburchee. Uunees 1400 jiliin hoino mun ter nutagt 200myangan hun deerh nuhtsluus bolj horvoog orhison gedeg. Tsartsaa ni helj irdeggui hiisch irdeg daisan yum. Delhiid arvan myangan zuiliin tsartsaa baidgaas nvvdliin gedeg ni jinhene 'horton shavj' yum. Tuunii golomt hoit Afrikt bdag buguud undug ni havriin salhiar huurch agaariin undur davhargad garan 2 chigleleer Azi ruu shiljin hiisdeg baina. Ehniih ni hoit chglel barin Gazriin dundad tengis deegvvr garch Iran, Irakiig damjin ulmaar manaih ruu nevterdeg bol udaah ni Ulaan bolon Arabiin tengis deegvvr nisej Pakistan, Enetheg haviin nutgiig tsulumdug gene. Bas hoit Afrikiin unagan ter undug hoishoo Europe ruu uragshaa umnud Afrik tiish ayaldag baina. Agaariin deed davhargad garsan els chuluu bolovch dalai, tengis algasan nvvdeg baihad tsartsaanii undug geh nyangiin todii ter bichil biet durtai zvgtee ayaldag ni medeej.
Aliv amitanii nuudel zuvhun hool tejeeliin tuluu baidaggui aj. Tsartsaanii nuudel uvs tejeeliig barimjaaldag ch eronhiidoo salhinii chigleld zahiragddag baina. Amitadiin nuudeld zarim gaj tohioldol gardgiig baigali sudlaachid temdeglen avchee. Tiim gaj yavdal amitanii medremj, zun sovingoor tailbarlah argagui, humuusiin meddeg uchir shaltgaanaas gaduur baidag gene. Jisheelbel: Europe-iinhon nuuj ochsonii hoino Amerik tiviin zerleg uher bizoniin sureg tal talaasaa oriloldon irj niilseeer heden zuun myangaaraa sureglen nuusen baina. Uul tal, nuur dalai met ter sureg etsej unasnaa gishgichen alj uragshilsaar Nevadagiin ih tsuld hurch tendee bugd harangadan tsutsaj uhjee. Tuunii ovoorson ih yas buten zuunii daraa ch tsairan haragdsaar baisan gedeg.
Mon dundad Afrikiin savaar sureglen ideeshildeg zerleg uhriin sureg deerh bizon shig avirlasan baina. Aimshigt ter suregleliin zavsart arslan havchuulagdan teegdej yavsaar uhsniig nutgiihan ajiglasan baidag. Dogshin zerlegeer buugnurun suregleh iim avir Sibiriin bulga, Avstraliin totind bas tohioldoj baijee. Ul tailagdah ene yavdald baigali sudlaachid 'shulmiin horlol' gesen ner hairlasnaas tsaash hetersengui. Ertontsod nuutsaa delgeegui uldsen uzegdliin neg ene nuudel aj.
Harin Mongoliin huvid gevel nuudliin gegdeh tsartsaa BAyanhongor aimgiin zarim sumdad golomttoi aj. Mun Govi-Altai, Selengiin zarim nutagt tiim zuiliin tsartsaa baidag gene. Ene tsartsaa nuguu Afrikiin avarga 'nuudelchid'-tei turul zuil oiroltsoo ajee. Eroos manaid 130 orchim zuiliin tsartsaa baidgaas Baraan dalavchit, Aziin tsoohor, Sibiriin, Toonoljit zereg zuiluud ni hunuuluur iluu gene. BAruun mongoliin undur uuliin bvsed orshdog durvuljin dalavchit gegdeh tsartsaa odoogiin baidlaar 2.6 ga gazart tarhan ugaas siireg, namhan nogoon urgamliig horoon muljuj bdag ajee. Belcheeriin daats muudah, tsuljih zeregt tsartsaa shuud nuluuldug baina. Eroos baigali orchind hamgiin iheer nuluuldug 5n huchin zuiliin neg ni horton shavj, tuunii dotor dalavchit shavj ordog bilee..