Krionik buyu amid bie organismiig hulduuh tuhai shinjleh uhaan erdemtdiin dund margaan vvsgeseer baina. Erdemtdiig margaj baih hoorond hulduugchid hediinee heden arvan hvmvvs 'untaj' baina. Amerik tivd 150, orost 3. Muhuuldus bolj huviraad 50-70 jiliin daraa ergen amidrah huseltei humuus ulam olshirsoor. Biyee butneer hulduuhud mungu hureltseegui zarim ni zuvhun tolgoigoo hadgaluulj, hojim ni "Shine bie zalgaj oyo" hemeen gereeseljee. Ene bol zugnul bish bodit unen.
Salivador Dali moson aguid untaj baina
Amerikiin krio tovuuded Walt Disney, Salivador Dali nar ergej amilahaa huleej baina. Gehdee uuniig hen ch bataldaggui, uchir ni biyee holdoogchid gereendee ene tuhai nuutslahiig husdeg. Firmuud nuutsaa hadgalahiig hicheedeg bolovch zarim chalchaa menejer am aldchihdag. Zovhon Amerikiin aldart hoshin jujigchin Dick Jones shingen azotond orohiin ooroo ene tuhai medegdel hiijee. Amerikiin krionikiin niigemlegiin alban medeegeer odoo 150 hvn horgogchind baigaa. 1500 hun geree hiisen gene.
Professor Badford-iin tolgoi
Anh anabioz gesen ner tomeog 1873 ond Germanii erdemten Vilgelm Preier sanal bolgojee. Grekiin "ana" /dahin, butsah/ "bioz" /amidral/ gedeg ugnees garaltai, "dahij amilah" gej orchuulj boloh yum.
Anh 1967 ond Los-Angelos-iin setgel zuich, professor James Badford anabiozod orson. Ter uushignii umun vv tuschee. Tegeed biyee hulduuj, anagaah uhaan uhliin ene ovchniig anagaadag bolsnii daraa ergen amidrahiig husev. Odoo ter amidraliig urtasgah "Alkor" hemeeh sand hadgalagdaj baigaa. Delhii deer 70-aad onii eheer 20 garui krionik baiguullaga uussen ch odoo ihenh ni dampuurchee. Holdoogchid baisan humuusiig
gesgeej orshuulav. Dampuurliin gol shaltgaan ni sanhuugiin buruu bodlogo. Huldsun humuusiin hadgalaltiin zardliig hamaatnuud ni tuluh eostoi, getel heseg hugatsaanii daraa ted tulbur hiihee bolidog baina.
Lenin uurd monh
Orosiin krio biologiin etseg Porfirii Bahmetiev anh sarisan bagvaahaig hulduuj turshjee. Eduudiin shingen het huldsun ch shingen baidald baival anabiozoos butsaj garch bolno gej ter uzjee. tuuniig bolshevik Zasgiin gazriin Leonid Krasin demjij, ulmaar Leniniig nas barahad tuuniig hulduuhiig sanal bolgov. Dzerjinskii, Molotov nar ene sanaliig huleen avch, Germanaas shaardlagatai hurguh tonog tuhuurumj hudaldan avch, Kremlid suuriluuljee. Gevch ajlaa hurdan duusgaj chadsangui, ene hoorond Leninii bie zadarch ehlev. Mon erchim huchnihen hulduugchiig tsahilgaanaar tasaldahgui hangaj chadahgui gej medegdsen tul Leninii bieiig zandanshuuljee. Harin Leninii uurag tarhiig nas barsnii daraa shuud zandanshuulsan tul erdemted ergen seheej bolno gej uzdeg. Odoo tuuniig Moskvagiin Uurag tarhinii deed surguulid hadgalj baina.
Hulduud amilsan sarmagchin
1992 ond Kaliforniin "Biotime" sudalgaanii kompaniin erdemted heden babuin sarmagchin hulduuv. 55 minutiin daraa tedniig gesgeehed amid, eruul saruul sehjee. Erdemted hulduuhiin umnu sarmagchind 21-r zuunii gaihamshig gegddeg hextent uusmal tarisnii achaar iim amjiltand hurchee. Anesteziin tuslamjtai amitdiin bieiin hemiig buuruulahad hextent uusmal tsusiig hesegchlen orloj, hamgaalah mehanism boldog. Tegeheer tsus solisnoor asuudal shiidegdeh magadlaltai aj. Erdemted oiriin ireeduid gvn hulduultuus humuusiig amid gargah talaar buhii l bolomjiig sudalj baina.
Bieiin hem buursan nuhtsuld erhten shiljuulen suulgah buyu tsus ih aldah mes zasliig hiih, sharhadsan daichdiin bieiig hurguj, ar tal ruu chanartai emchilgeetei emnelegt avaachih zereg olon taliin ashigtai. Hulduusun humuusiig 1000 jil ch hadgalna, harin uurshdag shingen azot togtmol nemeh heregtei.
Unuudur erdemted hulduusun bvleen tsust, tom amitan ba huniig buren gesgeej butsaan amidruulah bolomjgui gej uzdeg. Tegeed ch hun deer turshilt hiih horiotoi. Harin zarim neg jijig amitdiig gesgeej amidruulj boloh gene. Amid bieiin bodisiin soliltsoo molecular tuvshind bur Celsiin -13000 hemtei ued nuhun sergeegdeh argagui process eheldeg. Hun heden terbum, yanz buriin esuud ba erhtenees burddeg. Tus bur ni yanz buriin hemd hulddug, esreg tesreg antifreeze shaardlagatai. Herev buh bieiig negmusun hulduuj gesgeevel butsaaj amidruulah magadlal bii. Hemiig ers buuruulahad esuudiin dotorhi us mus bolj amjihgui, uur shinj chanartai boldog.
Hun shuud uhdeggui. Amisgalahaa bolij klinik uheld orsnii daraa tsagiin dotor butsaan amidruulj bolno. Tarhinii bio tsahilgaan idevhjil zogsson ch hunii erhtnuudiin ihenh es amid ba uhsen ni buren zadraagui baidag.
Unuudur orchin ueiin nano tehnolog gurvan chigleld hogjij baina: Nano electronic /electron bagaj detaluudiin hemjee, jing ers bagasgah/, nano material /yanz buriin, mash gaihamshigtai chanartai materialuud buteeh/, bio nano tehnolog /amid es ba hiimel tonog tuhuurumjiin shinj chanariig hosluulah/. 21-r zuunii dund ued gehed molecular robotuud amid bieted atomiin tuvshind nevtreh gene. Ter tsagt hun bur uheshgui munh amidrah esehee shiideh bolno.
Tegeed hun turulhtun ungursun zuunii 60-aad onoos ehlej hulduusun naidvargui ovchtei humuusee ergen amidruulj emchleh baih. Bid shine amidraliin bosgon deer irlee. Ene bol Uhliin daraah amidral...
eooooh ysn ih iin unshhaas zalhuu hurchlee... hehe uul n sonirholtoi l iin dra tegjagad neg shn unshnaaaa
ReplyDelete